Älyteollisuudessa on maamme tulevaisuus

« Toukokuu 2012
Ma	Ti	Ke	To	Pe	La	Su
	1	2	3	4	5	6
7	8	9	10	11	12	13
14	15	16	17	18	19	20
21	22	23	24	25	26	27
28	29	30	31

Teknologiateollisuus haluaa älyteollisuudesta uuden kasvun lähteen. Suomessa tarvitaan määrätietoista työtä, uusia näkökulmia ja radikaalejakin toimenpiteitä takaamaan tulevaisuuden hyvinvointi. Nykyisten toimialojen kilpailukyky on turvattava, mutta samalla on luotava pohja uudelle kasvulle. Älyteollisuus palveluineen ja laajamittainen digitalisointi voi palauttaa Suomen kilpailukyvyn, sillä vanha tie on kuljettu loppuun.

Digitaalinen Suomi 2020 –raportissa esitetään Suomelle visio, miten tieto- ja viestintäteknologiaa käyttämällä eri toimialoilla menestytään. Maallamme on hyvät mahdollisuudet nousta taas kehityksen kärkeen.

- Suomalainen ICT löytää paikkansa globaalien muutosvoimien, omien vahvuusalueiden sekä uusien investointikohteiden leikkauskohdissa, sanoo julkaisun toimittanut ja päätutkijana toiminut Etlatieto Oy:n tutkimusjohtaja Hannu Hernesniemi.

Muutosvoimat, kuten väestön ikääntyminen, kaupungistuminen sekä ympäristö- ja energia-asioiden korostuminen, luovat kysyntää alueilla, joilla suomalaisilla on vahvaa osaamista. Yritysten menestyminen edellyttää hakeutumista strategiseen asemaan kansainvälisissä ekosysteemeissä, joissa näitä asioita tutkitaan, pilotoidaan ja viedään markkinoille.

Internetistä yhteiskunnan keskeinen infrastruktuuri

Pitkällä tähtäimellä on odotettavissa, että ICT-ala kasvaa maailmantalouden kasvuvauhtia nopeammin ja internetistä tulee keskeinen infrastruktuurin osa. Tuottavuuden parantajaksi ja yhteiskunnan uudistajaksi ICT:llä tulee olemaan merkittävä rooli. Noin 40 prosenttia eri toimialojen tuottavuuden parannuksista uskotaan perustuvan tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen.

- Kaikki toimialat tarvitsevat tuotteissaan tai tuotannossaan elektroniikkaa, ohjelmistoja tai näistä koostuvia sulautettuja järjestelmiä. Digitaalisuus tulee osaksi jokaisen meidän arkipäivää sekä hyöty- ja viihdelaitteiden että palvelujen kautta. Suomen kannalta erityisen tärkeää on mobiilisuuden ja internetin yhdistäminen ja sovellukset sekä anturiteknologia, Hernesniemi tähdentää.

Suomessa vahva ala on esimerkiksi koneenrakennus, jossa on hyvä pohja energiatehokkuuden kehittämiselle. Älykkyys koneissa on lisäarvoa tuova kilpailukeino, esimerkiksi anturitietojen keruun ja koneiden välisen kommunikaation kautta. Tästä syystä koneisiin liittyvä ICT-pohjainen toiminta lisääntyy.

Suosituksia yrityksilleja julkiselle sektorille

Digitaalinen Suomi 2020 -työryhmä on antanut konkreettisia suosituksia julkisille toimijoille yrityksille siitä, miten maamme voidaan palauttaa takaisin nopean kasvun uralle.

- Suomen on luotava kansallinen strategia, joka tukee laajan arvoverkon ympäröiviä klustereita. Niiden tuottamien ratkaisujen kehitystä on tuettava innovatiivisilla julkisilla hankinnoilla ja järjestelmäpiloteilla, kuten älykäs sähköverkko ja laajat ympäristöteknologiahankkeet. Hyödyn realisoimiseksi ICT-alan yritysten on aktiivisesti hakeuduttava yhteistyöhön muiden toimialojen yritysten kanssa myös kansainvälisellä tasolla.

- Digitaalisten palvelut, kuten verkko-oppimisen sovellukset, ovat merkittäviä mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille, Yritysten on huomioitava internetin ja verkkopalveluiden sekä näihin liittyvien liiketoimintamallien kehittyminen tuotteiden lisäksi prosesseissa. Hyviä esimerkkejä ovat pilvipalvelut sekä yhteisöllisen median hyödyntäminen myynnissä ja markkinoinnissa.

- Pk-yritysten on uusien teknologioiden käyttöönottamiseksi tehtävä kiinteää yhteistyötä erityisesti ammattikorkeakoulujen ja osaamiskeskusten (OSKE) kanssa. Aina yhteistyökumppanina ei tarvitse olla korkeakoulu, sillä osaamiskeskuksissa voidaan tehdä paljon nopeammin ja relevantimpaa yhteistyötä.

- Yrittäjäpolitiikassa on siirryttävä kasvuyrittäjyyspolitiikkaan. Yritysten perustamiseen ja kasvattamiseen kannustavaa opetusta pitää lisätä yhdessä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Pyrkimyksenä on saada jo valmiina olevia ideoita vietyä pidemmälle ja jalostettua, jotta niistä luodaan työpaikkoja, innovaatioita ja muuta kehitystä Suomeen. Kasvua tavoittelevien yritysten on kehitettävä liiketoimintaan ja rahoituksen hankkimiseen liittyvää osaamistaan. Niiden on myös nähtävä pääomasijoittaja kasvun mahdollistajana.

Julkinen sektori nykyaikaan ja digisisämarkkinat EU:lle

Julkishallinnon on alettava omassa toiminnassaan hyödyntää digitalisaatiota tuottavuuden, kansalaisten paremman palvelun ja vaikutusmahdollisuuksien vuoksi. Avoimiin alustoihin perustuvat uudistukset tarjoaisivat samalla liiketoimintamahdollisuuksia monille palveluntarjoajille.

- Yritysten on tarjottava julkiselle sektorille keskenään yhteensopivia palveluja, joiden käyttöliittymät ovat helppokäyttöisiä ja intuitiivisia, sanoo tutkimushankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Nokia Oyj:n strategian sisällöstä ja kehittämisestä vastaava johtaja Tommi Juusela.

Teollisuudelle tärkeää olisi myös julkisen tahon panos innovatiivisten julkisten hankintojen ja pilotointihankkeiden kautta. Huippuosaamisen keskittymien merkitys toimialoja yhdistävän tutkimuksen tekemisessä on suuri. Julkisella SHOK-rahoituksella on vastattava yritysten osoittamaan investointihalukkuuteen.

Digitaaliset palvelut voivat muodostaa Suomelle merkittävän kasvumahdollisuuden. Tämä kuitenkin edellyttää sisämarkkinoiden luontia Euroopan unioniin.

- Muuten jäämme jälkeen yksittäisiä valtioita, kuten USA, Korea ja Japani. Euroopan eri maissa on laskettu olevan yli sata erilaista uuden teknologian käytön estävää säännöstä siitä, miksi tieto ei kulje vapaasti maiden välillä. Toimivilla digitaalisilla yhteismarkkinoilla voisimme saavuttaa jopa neljän prosentin eli 500 miljardin bruttokansantuotteen kasvun Euroopassa, Juusela arvioi.

Digitaalinen Suomi 2020 visio:Kaikki on mahdollista!

Vuoteen 2020 mennessä digitaaliaikaan siirtyneen talouden e-palveluista on kehittynyt maailmanlaajuisesti tärkeä toimiala. Siinä on mukana pari kolme merkittävää suomalaista yritystä ja runsaasti nopeasti kasvavia suomalaisia pk-yrityksiä. Suomi on johtava maa mobiilissa, integroidussa tieto- ja viestintätekniikassa sekä sen tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä. Erityisesti digitaalista palveluista ja tietovarantopalveluista on syntynyt uusi, globaali viennin kasvumoottori, johon liittyy myös laite- ja järjestelmätuotantoa.

Eri toimialojen huippuyritysten synergiaedut on hyödynnetty. Digitaalisuuden ja mobiilisuuden soveltaminen on keskeisin kansainvälinen kilpailuvalttimme vahvuusaloillamme: teollisuusautomaatiossa ja -järjestelmissä, älykkäissä koneissa ja konekommunikaatiossa, rakentamisen sekä kiinteistöjen ja rakennetun infran elinkaaren kattavissa tietojärjestelmissä sekä energia- ja ympäristöteknologiassa. Tieto- ja viestintätekniikan avulla on ratkaisevasti parannettu tuottavuutta eri toimialoilla ja julkisissa palveluissa. Sitä on hyödynnetty myös joidenkin alojen kokonaisvaltaisessa uudistamisessa, kuten terveys- ja koulutuspalveluissa sekä vanhan median siirtämisessä uudelle vuosituhannelle.

Suomi tarjoaa hyvän kotipesän kansainvälisille yrityksille sekä tehokkaan kehitysympäristön ICT-laitteille, ohjelmistoille, palveluille ja ennen kaikkea kokonaisille järjestelmille. Julkinen valta ja yritykset pitävät yhdessä huolen kotipesän kilpailukyvystä tutkimukselle, koulutuksella, investoinneilla ja rahoituksella sekä innovatiivisilla kilpailuilla. ICT:stä on tullut kansallinen ylpeydenaihe. Suomi on mallimaa, joka mainitaan aina, kun kansainvälisesti tarvitaan esimerkkejä ICT:n tuottajina ja käyttäjinä ansioituneita maista. Suomalaiset ovat kirineet eturiviin maailmassa digitaalisuuden hyödyntämisessä.

(Kursiivilla loppuun)

Älykäs tie menestykseen -julkaisu valmistui FuturICT Finland 2020 –ennakointihankkeen tuloksena. Se oli Teknologiateollisuus ry:n Elektroniikan ja sulautettujen järjestelmien sekä Tietotekniikan toimialaryhmien yhteisesti toimeenpanema. Tutkimustahona toimi Etlatieto Oy.

Digitaalinen Suomi 2020 –hankkeesta on myös tehty kattava raportti, joka on saatavilla Teknologiainfo Teknova Oy:stä sekä pdf-muodossa verkkosivulta: www.teknologiainfo.net.

Kuvio:

(polku: www.teknolgiainfo.net >julkaisut>digitaalinen suomi 2020>liitteet>pdf-tiedoston lataus>sivu 51, kuvio 3.4)

kuvioteksti:

- otsikko:

ICT-sektorin merkitys Suomen kansantaloudelle

- teksti kuvion alle:

Kansainvälinen vertailu osoittaa, että Suomessa ICT-sektorin osuus tuotannosta ja työllisyydestä on suurempi kuin missään muussa EU- tai OECD-maassa. Keskimääräistä tuottavampi toimiala ICT on myös seuraavina tulevissa Irlannissa ja Koreassa.

Kuvatekstejä:

Yhteiskuva voi olla jutun alussa ja lisäksi yksittäiskuva kummastakin miehestä + graafi

(yhteiskuva: esim. 2186 tai 2190)

- Digitaalinen Suomi 2020 –raportissa on toimenpidesuosituksia yrityksille, yhteisöille ja julkiselle hallinnoille. Julkaisu ei jää pölyttymään hyllyyn, vaan ensi vuonna annamme kevättodistuksen siitä, miten raportin suosituksissa on päästy eteenpäin, sanovat Tommi Juusela Nokialta (vas.) ja Hannu Hernesniemi Etlatiedosta.

(esim. 2196 tai 2240)

- Teknologiateollisuuden yritykset voivat käyttää julkaisua toimintansa ja strategiatyönsä pohjana. Toisaalta meidän pitää pystyä vaikuttamaan siihen, että Suomeen luodaan julkinen struktuuri, joka tukee jäsenyrityksiämme, sanoo työryhmän puheenjohtaja Tommi Juusela.

(esim. 2223, 2211, 2209)

- Suomessa on luotava entistä laajempi pohja uudelle kasvulle, sillä matkapuhelimien valmistus ei enää riitä. Kyse on mm. älyä, kirjaa. tietoa, viestintää ja monipuolisia aisteja hyödyntävästä liiketoiminnasta, joka on menestymisen edellytys, tähdentää Hannu Hernesniemi.