Kemppi synnyttää palveluista uusbisnestä

Saunankiukaita, betoni- ja maitokärryjä sekä hitsausmuuntajia valmistava yritys perustettiin Lahdessa vuonna 1949 nimellä Veljekset Kemppi Oy. 1950-luvulla yhtiö alkoi keskittyä hitauslaitteisiin, ja vuonna 1968 nimi lyheni Kemppi Oy:ksi. Vuonna 1980 toimitusjohtajaksi tuli perustaja Martti Kempin poika, Jouko, jonka johdolla yritys kansainvälistyi ja kehitti huipputeknologiaa.

Vuonna 2002 Kemppi Oy sai suvun ulkopuolisen toimitusjohtajan, kun puikkoihin astui kymmenkunta vuotta yhtiötä palvellut Anssi Rantasalo, jolla on pitkäaikainen kansainvälinen kokemus, viimeksi Euroopan myyntijohtajana. Tänään lahtelaisyhtiöllä on toimintaa 15 maassa, ja 144 M€:n liikevaihdosta 90 prosenttia menee vientiin.

- Teollisuusyritykset ovat uudelleen löytämässä tai miettimässä rooliaan, josta laitteet ja teknologia on vain yksi osuus. Jossain vaiheessa tajusimme, ettei hyväkään tuote myy itse itseään, vaan brändillä on merkitystä. Sen jälkeen siirryimme softa-puolelle ja fyysisiin tuotteisiin tuli mukaan uutena elementtinä ohjelmistot ja tietokoneohjaimet. Nyt on vuorossa palvelut, Rantasalo kertoo.

Hintalappu palveluille 

Toimitusjohtaja Anssi Rantasalo kuuluu johtoryhmään Tekesin Serve - Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille -ohjelmassa, jossa seitsemän vuoden aikana panostetaan 224 miljoonaa euroa palvelubisneksen kehittämiseen vuoteen 2013 mennessä. Vastaavasti yritykset rahoittavat puolet hankkeistaan.

- Palvelut eivät vain paikkaa kotimarkkinoilla teollisuuden hiipuvaa vientiä, vaan uskomme niiden tarjoavan mahdollisuuksia uusien kansainvälisten menestystarinoiden syntymiselle ja uutta moottoria Suomen talouskasvulle, visioi Serve-ohjelman päällikkö Minna Suutari Tekesistä, joka on jo kolmen vuoden aikana rahoittanut 156 yrityksen tutkimus- ja kehityshanketta palveluliiketoiminnan alueella. 

Kemppi Oy on Serve-ohjemassa kehittänyt rautalankamallin siitä, miten teollisuusyritys voi lähteä miettimään palveluliiketoimintaa ja tehdä siitä bisnestä ajan mittaan. Vuosikausia asiakkaille on annettu koneiden toimitusten yhteydessä runsaasti ilmaisia palveluja kouluttamalla, neuvomalla, ottamalla laitteita käyttöön, jne. Ensimmäisenä askeleena aletaan hinnoitella jo olemassa olevia palveluita.

Anssi Rantasalo myöntää, että teknologiateollisuuden palvelujen hinnoitteleminen on vaikeata globaalista perspektiivistä katsoen. Kun asiakkaat vertailevat laitteiden hintoja, niin tarjous ei kerro koko kaupan arvoa. On mahdollista löytää vastaavia laitteita halvemmalla ja havaita jälkeenpäin, ettei hinta pitänytkään sisällään samaa palvelua kuin jonkun toisen kalliimpi tuote.

- Perinteellisellä teollisuudella on paljon opittavaa vaikkapa pankeilta tai IT-puolelta, joissa

palvelujen hinnoitteleminen meni läpi aika vähin hälinöin Suomessa. Me maksamme nykyisin oman tilin käytöstä ja konsultin lausunnoista. Toimialat menevät tässä asiassa hyvin erilaisissa vaiheissa, Rantasalo toteaa.