Liikevaihdot kasvussa, tummia pilviä Euroopassa

- Globaalin talouden taivaalla näkyy melko synkkiä pilviä, erityisesti Euroopan ja Yhdysvaltojen yllä. Ne voivat purkautua aika nopeasti ukkosmyrskyksi eli uudeksi taantumaksi, varoittaa toimitusjohtaja Jorma Turunen.  

Maailmantalouden tilanne on hyvin epävarma ja altis nopeille muutoksille. Tästä kertovat viime aikoina kerätyt teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksit, joiden mukaan näkymät ovat nopeasti heikentyneet.

Euroalueen maiden talousongelmat vaikuttavat merkittävästi suomalaisten teknologiateollisuuden yritysten tilanteeseen, sillä maamme viennistä 70 prosenttia menee Eurooppaan, jossa näkyy selviä merkkejä kasvun pysähtymisestä. 

Selviytyäkseen Suomi tarvitsee viennin vetoa sekä investointeja uudistumiseen ja kasvuun. Yritysten kiinteät investoinnit Suomessa vähenivät vuosina 2009-10 kaikkiaan noin neljänneksen. Tänä vuonna investointien ennakoidaan elpyvän jonkin verran, mutta jäävän selvästi talouskriisiä edeltävästä tasosta. Esimerkiksi Saksassa investoinnit saavuttavat kriisiä edeltävän tason jo 2011.

- Teollisuuden kilpailukykyä Suomessa tulisi parantaa kaikin käytettävissä olevin keinoin. Hallitusohjelman sisältö ei kokonaisuutena kannusta yrityksiä investoimaan Suomeen ja työllistämään. Kun ohjelmaa aletaan viedä käytäntöön, otetta on terävöitettävä niin, että Suomen vetovoima investoinneille paranee merkittävästi, Turunen vaati heinäkuun lopulla.

Ammottava aukko Suomen viennissä 

Alkuvuonna toteutuneesta kysynnän paranemisesta huolimatta Suomessa sijaitsevien alan yritysten ennustehorisontti on lyhyt. Asiakkaat ovat varovaisia tekemään suuria tai pitkäaikaisia tilauksia sekä herkästi lykkäävät investointejaan.

Teknologiateollisuuden yrityksillä on myös vaikeuksia siirtää merkittävästi kohonneita kustannuksia lopputuotteidensa hintoihin. Kesän alussa alan alihankkijayrityksistä ainoastaan 27 prosenttia piti kannattavuuttaan hyvänä, kun vuonna 2008 tästä kertoi puolet yrityksistä. Menestyvät yritykset löytyvät nyt niistä, joilla on hyvä markkina-asema kasvavilla talousalueilla.

- Suomi elää viennin varassa. Talouskriisin seurauksena viennistämme puuttuu vuositasolla jopa 27 miljardia euroa. Suomalaisten hyvinvoinnin ja velkakehityksen kannalta tämä on hälyttävää. Vienti on Suomen selkäranka, eikä sen edistämistä ole nyt varaa laiminlyödä. Isänmaallisin silmin katsottuna ei syytä riemuun ole, Jorma Turunen toteaa.

Liikevaihto kasvanut, työpaikkojen määrä ei 

Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia huhti-kesäkuussa euromääräisesti 25 prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2010 ja 11 prosenttia enemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä.

Kun verrataan tilannetta aikaan ennen talouskriisiä syksyllä 2008, uudet tilaukset olivat huhti-kesäkuussa lähes neljänneksen alemmalla tasolla Tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa hieman suurempi kuin samaan aikaan vuonna 2010 ja 7 prosenttia suurempi kuin maaliskuun lopussa. Verrattuna talouskriisiä edeltävään aikaan syksyllä 2008, tilauskanta oli lähes 40 prosenttia alemmalla tasolla.

Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella teknologiateollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan lähikuukausina suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan, mutta edelleen merkittävästi pienempi kuin ennen talouskriisiä.

Teknologiateollisuuden yritysten henkilöstö Suomessa pysyi ennallaan tammi-kesäkuun aikana verrattuna vuodenvaihteen tilanteeseen. Henkilöstöä oli kesäkuun lopussa kaikkiaan 288 000. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 2008 alan yrityksissä henkilöstöä oli 329 000.

Tytäryrityksissä ulkomailla henkilöstö kasvoi viime vuonna 7 prosenttia. Kasvua oli ainoastaan kehittyvissä maissa, erityisesti Aasiassa. Ulkomailla henkilöstöä oli jo yli 330 000.

Suomi tarvitsee kasvua investointeja ja kasvua 

Teknologiateollisuuden mielestä uuden hallituksen ohjelma on kompromissien summa. Työllisyystavoitteet edellyttävät, että tulevat työmarkkinaratkaisut ja työvoimakustannuskehitys Suomessa mitoitetaan jatkossa Suomessa toimivan vientiteollisuuden kilpailuedellytysten perusteella. Tämän vuoksi niiden tulee mahdollistaa ja heijastaa aidosti eri yritysten ja suomalaisten työpaikkojen toisistaan poikkeavaa kilpailuasemaa sekä tuottavuus- ja kannattavuuskehitystä.

- Euroopan epävarmassa taloustilanteessa ja globaalin rakennemuutoksen paineissa kotimaiseen palkkainflaatioon ei yksinkertaisesti ole varaa, Turunen tähdentää.

Selvä pettymys hallitusohjelmassa oli yhteisöverokannan alentaminen vain yhdellä prosenttiyksiköllä. Sillä ei palauteta Suomen menettämää asemaa verokilpailussa. Pääoma- ja osinkoverotuksen muutokset kiristävät yrittäjien yhteenlaskettua verotusta erityisesti keskisuurissa yrityksissä.

Yritysten t&k-verokannustimen käyttöönottoa selvitetään edelleen. Epämääräisyys sen sisällöstä ja voimaantulon ajoituksesta eivät ainakaan edistä tavoiteltua t&k-investointien osuuden kasvattamista neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta.

- Energiaintensiivisen teollisuuden energiaveroleikkurin laajentaminen sekä lupaus vientirahoituksen kehittämistä kilpailijamaiden tasolle ovat tärkeitä teollisuuden kilpailukyvyn kannalta, Jorma Turunen sanoo.

Työpaikat vähenevät Suomessa

                                                                 2008              2011              Erotus

Elektroniikka- ja sähköteollisuus              61.500          54.000           -7.500

Kone- ja metallituoteteollisuus               152.000        125.000         -27.000

Metallin jalostus                                       17.000           17.000           -0

Tietotekniikka                                          54.000           48.000           -3.500

Suunnittelu ja konsultointi                       46.500           43.000           -4.000

---------------------------------------------------------------------------------------------

Yhteensä                                                  329.000         270.000     -288.000