RBI
Artikkelit

Metalliteollisuuden raskassarjalainen STX Finland Oy sillanrakentajana

Myllysilta Turun_Myllysilta_2010_03_08.jpg

Suomi on nousussa, siitä kertovat monet merkit. Yksi niistä on telakkateollisuuden virkoaminen. STX Finland Oy on saanut kaksi laivatilausta: Viking Line Oy:n matkustajalaiva ja Meriaura Oy:n erikoislastilaiva. Laivateollisuuden ammattilainen ehti kuitenkin tekemään piipahduksen maanvaraisen rakentamisen maailmaan finanssikriisin aikana.

 
Turun telakalla valmistettiin Auranjoen ylittävän Myllysillan 93 metriä pitkä ja 20 metriä leveä teräksinen liittorakennerunko. 350 tonnia painava rakenne valmistettiin kokonaan telakan tiloissa.

Projektipäällikkö Reijo Tähtinen kertoo, että laivarakentajalle hanke tarjosi niin uutta kuin totuttua toimintaa.

 
– Kenties julkinen rakennushanke ja siihen liittyvä päätösten ja tiedon kulun rakenne oli uuttaa meille. Sen sijaan kykenimme tuomaan projektiin osaamistamme niin tilojen kuin laivanrakentamisesta tutun lohkoittain rakentamisen kautta. Jouduimme kuitenkin valmistautumaan työhön perusteellisesti, koska teräsaines, säänkestävä ns. Corten-teräs, on seos, jonka hitsaamisesta meillä ei ole aiempaa kokemusta. Niin ikään jouduimme perehtymään infrarakentamisen laatukäsikirjaan ”Infra RYL 2006”, Reijo Tähtinen toteaa.

Toiminnan tapa tuo hyödyn 

Turkulaiset saivat hieman jännitystä elämäänsä ja lehdistö vettä rattaisiinsa, kun vanha Myllysilta notkahti, ja se todettiin käyttökelvottomaksi. Varsin ripeän päätöksenteon prosessin tuloksena kaupunki päätti purkauttaa vanhan Myllysillan ja rakennuttaa uuden sen tilalle. Sillan suunnittelun sai tehtäväkseen WSP Finland Oy. Rakennusurakasta vastaa Insinööritoimisto Seppo Rantala Oy. Sillan arkkitehtonisen estetiikan takana on ollut Arkkitehdit NRT Oy. 

– Me toimimme tällä kertaa alihankkijana, mutta urakan toiminnan tapa ei poikennut itse asiassa kovinkaan paljoa omasta tavastamme vetää hankkeita. Otimme omaan urakkaosuuteemme myös mukaan tuttuja alihankkijoita laivanrakentamisen saralta. Sopimukseemme kuului teräsrungon rakentaminen, sen merikuljetus ja teräsrakenteen ja sen ruostumattoman teräsverhouksen asennus, Tähtinen kertoo telakan roolista hankkeessa.

Yhtiö suoritti omina töinään varsinaisen teräsrungon rakentamisen, mutta osti alihankintana muut sopimukseen sisältyvät osuudet. Terramare Oy suoritti merikuljetuksen ja rakenteen asennuksen. Hermanns Finland Oy toimittaa sillan verhoilun sisältäen orsiston rakentamisen sekä rst-levyverhoilun tekemisen ja asentamisen.

STX:n kilpailukykyyn saada toimeksianto vaikutti tietenkin telakan sijainti meren äärellä, joka soi mahdollisuuden kuljettaa teräsrunko meriteitse Aurajoelle. Hyvä etu on myös se, että työ kyettiin suorittamaan kokonaan sisätiloissa. Laivanrakentamisesta tutut menettelytavat toivat kiistämättömän ajallisen hyödyn mukanaan.

– Se, että kykenimme toimimaan tällä tavalla, takasi tietenkin kustannussäästöjä verrattaessa toiminnan tapaamme muihin rakennustapoihin. Tästä hyötyi rakennuttaja ja urakoitsijakin. Rantala ja Turun kaupunki kykenivät nimittäin suorittamaan tiloissamme joitain omia työvaiheitaan säänsuojassa. Sillan teräsrungon kuljettaminen ja asentaminen valmiina täysimittaisena rakenteena tarkoitti aikataulullisesti sitä, Terramare Oy kykeni suoriutumaan kesäkuun alussa tapahtuneesta asennuksesta yhdessä vuorokaudessa. Nosto-operaatio oli varsin näyttävä. Tämän jälkeen pääurakoitsija pääsi jatkamaan jo telakan hallissa aloittamaansa valumuotin laudoitusta, Reijo Tähtinen kertaa STX Finland Oy:n tarjoamasta palvelurakenteesta ja sen takaamista hyödyistä.

 

Geometria kurissa, uusi teräslaatu hallinnassa  

Sillan palkit rakennettiin viitenä lohkona soveltaen telakan rakentamistapa-ajattelua. Nämä koottiin ensin kolmeksi lohkokokonaisuudeksi ja lopuksi nostettiin ja yhdistettiin kuljetuspukkien päällä kokopitkäksi rakenteeksi. Maallikolle tämä ei kerro paljoakaan, mutta jo pienen pohtimisen jälkeen mieleen nousee joitakin kysymyksiä, jotka liittyvät geometrian hallintaan: Sillan teräsrakenne on itse asiassa melko monimutkainen ja sisältää melkoisen määrän hitsaussaumoja.

 

– Sillan pääpalkkien ja lohkojen koonti tehtiin vähän samalla periaatteella kuin laivojen kaarevien laitojen koontikin eli ns. koontijigien päällä. Koontijigeillä tarkoitetaan tässä tapauksessa sillan kaarevuuden mukaan tehtyjä mallinnelevyjä. Tällä tavoin voitiin hitsauksen vaikutusta sillan muotoon kontrolloida koko rakentamisen ajan, Tähtinen kertoo.

Myllysillan pääkannattajat ovat melko matalia ja korkeuteensa verrattuna hyvin leveitä. Tämä tuo haasteita hitsauskutistumien hallintaan. Onnistumisen perustalla oli tietenkin
hitsausjärjestyksen huolellinen suunnittelu. Niin ikään työtä oli tekemässä eräs telakan erikoisammattiryhmä eli rihtaajat. Rihtaajat ovat oikaisulevyseppiä, jotka liekkioikaisua ja erilaisia apuvälineitä hyväksikäyttäen oikaisivat tarvittaessa esimerkiksi laippojen hitsauksesta aiheutuneita kulmataipumia.  

Ongelmaton ei ollut myöskään rakenteen teräsaines. Suunnittelija oli valinnut siltarakentamisessakin varsin harvinaisen teräslaadun, eli säänkestävän Corten-teräksen, sillan teräsrungon materiaaliksi. 

– Säänkestävissä teräksissä on seostettuna niukasti mm. kuparia, kromia, nikkeliä ja fosforia. Teräksen pinnalle muodostuu oksidikalvo, joka estää korroosion jatkumisen.

Seoksen lisäaineet vaikuttavat hitsaamisessa ja lämmöntuonnissa kuten polttoleikkauksen yhteydessä. Riskinä on liitosten säröily. Itse asiassa valmistauduimme tähän huolella kouluttamalla hitsaajat tehtävään ja suunnittelemalla hitsausmenetelmien lisäksi laadunvalvonnan tehtävän edellyttämällä tavalla, Reijo Tähtinen summaa työn hienouksista.
 

Kapasiteetti ei vielä ole täyskäytössä

Alkavat hankkeet eivät tuo telakalle täyttä kuormaa, joten toistaiseksi ovet ovat auki myös alihankinnalle. 

– Kyllä me olemme kiinnostuneista monenlaisista sekä merelle että maalle kaavailtavista hankkeista. Laivanrakennukseen kuuluu piirre, että hyvänkin tilauskannan oloissa tuotannossa on vaihtelua. Siksi etsimme uusia markkinoita. Telakalla on valmiina Suomen oloissa erittäin suuret ja hyvin varustetut koontihallit, hyvä nosto- ja siirtokapasiteetti ja erinomaisen logistinen asema. Myllysilta on oiva esimerkki siitä, miten telakka voi antaa lisäarvoa tilaajalle ja muille hankkeen osallisille. Hyöty mitataan niin rahassa kuin ajassakin.
Ei pidä unohtaa myöskään telakan pitkää kokemusta offshore-rakentamisesta.

Kysymykseen siitä, mitä kokenut pitkän linjan laivarakentaja tuumii Myllysillan hankkeesta näin jälkikäteen, vastaa Reijo Tähtinen:

 
– Hanke onnistui hyvin, Odotin ennakolta enemmän yllätyksiä, mutta mitään odottamatonta ei tapahtunut ja onhan se hienoa saada jättää jälki kotikaupunkinsa maisemaan. Harvoilla on tällainen etuoikeus.
 

 

Kuvagalleria

Myllysilta STX_001.jpg
Myllysilta STX_001.jpg
Myllysilta STX_002.jpg
Myllysilta STX_003.jpg
Myllysilta STX_006.jpg
Myllysilta STX_008.jpg
Myllysilta STX_015.jpg
Myllysilta Turun_Myllysilta_2010_03_08.jpg