SacoTecilta kolmen miljoonan investointi

- Meillä on koko 2000-luvun ollut painetta siirtää tuotantoa ulkomaille, mutta loppujen lopuksi kyseessä on päämiehen taholta tuleva kustannuspaine. Sopimusvalmistajan kun pitää tehdä tuote edullisemmalla hinnalla. Päätimme kuitenkin investoida uuteen tehtaaseen tälle samalle Sakon tehdasalueelle ja parantaa tuottavuuttamme siten, perustelee toimitusjohtaja Antti Zitting.

Sacotec-yhtiöihin kuuluu tehtaan lisäksi insinööritoimisto, ja yhtiöissä kaikkinensa työskentelee 60 henkilöä. Laman aikana vuoden 2009 liikevaihto puolittui edellisen vuoden 8,7 miljoonasta runsaaseen 4 miljoonaan euroon. Vuonna 2010 noustiin 6 miljoonaan ja tänä vuonna tavoitteena on runsaat 7 miljoonaa.

- Huhtikuun alusta 2011 olemme tehneet tehtaalla täyttä viikkoa. Runsaat kaksi vuotta jouduimme lomauttamaan koko henkilöstöämme myyntiä lukuun ottamatta, mutta työnantajasektorin vastuuyrittäjänä emme irtisanoneet ketään. Huonoina aikoina pyrimme kantamaan vastuun henkilöstöstä ja hyvinä aikoina etenemme maltillisesti, Antti Zitting linjaa.

Vienti vironnut, kotimaa ja kannattavuus laahaa 

Aikoinaan tarkkuusvalimo Sacotec kuului Nokia-konserniin ja itsenäistyi 1990-luvun alussa. Antti Zittingin astuessa kollegansa kanssa remmiin moni epäili heidän menestymisen mahdollisuuksiaan.

Siitä eteenpäin he ovat tehneet 1500 työvuotta porukkansa kanssa suomalaiselle yhteiskunnalle.

Tuotteina ovat tosi pienet, asennusvalmiit terästarkkuusvaluosat, joita tehdään isoille päämiehille: Wärtsilälle, Metsolle, ABB:lle sekä Ruotsiin että Saksaan liki 80 yritykselle. Lisäksi Sacotecilla on rakenteessaan 20 alihankkijan verkosto, joista useimmat ovat 1-3 miehen pajoja. 

- Ne ovat tosi tärkeitä. Vain yksi on mennyt nurin, kun Finnveralta olisi tullut rahaa, mutta pankki ei enää halunnut luotottaa. Niinpä pillit piti panna pussiin ja koneet myydä pilkkahinnalla, Zitting hämmästelee.

Sacotecin toimitusjohtajan mukaan asiakaskunta on vironnut. Tuotannosta yli puolet menee vientiin. Etenkin Ruotsi ja Saksa ovat vedossa, mutta kotimaa laahaa. Monien suuryritysten tilaukset ovat karanneet ulkomaille. Kiinan ja Intiaan riihimäkeläinen tarkkuusvalimo on menettänyt 1,5 kuukauden työt vuositasolla.

- Mutta tilalle olemme saaneet uusia tilauksia. Sorvit ja jyrsimet ovat pyörineet tänä vuonna elpyvää vauhtia. Olemme saaneet nostaa joko ylöspäin asiakkaiden varastotasoja tai tuotteet ovat menneet suoraan markkinoille, Antti Zitting sanoo.

Sukupolven vaihdos tulossa 

Sacotecissa alettiin kolme vuotta sitten valmistautua sukupolven vaihdokseen. Zittingin jälkikasvu on parhaillaan kehitystehtävissä uuden tehtaan projektivastaavana ja on mukana hankkeessa 10 prosentin omistusosuudella. Toimitusjohtaja toivoo hänen kiinnostuvan jatkosta, mutta myöntää, ettei nuoria voi nykyään pakottaa mihinkään.

- Kannattavuus on kaiken A ja O. Jos homma ei lyö leiville, niin nykypolvi ei jaksa räpeltää pitkään tappiota tehden. Teknologia, koneet ja laitteet pitää olla viimeisen päälle. Muuten nuoret vaihtavat nopeasti alaa, oli sitten syy mikä tahansa.

- Toisaalta maailmastuminen on avannut monen nuoren silmät. Asiakkaat, omistaminen ja yrityksen kotipaikka voivat olla muuallakin kuin Suomessa, jos se vaan tuo jotain lisäarvoa. Viro ja monet entisen Itä-Euroopan maat ovat tasaveroyhteiskuntia, joissa panostetaan yritysten kilpailukyvyn eteen ja ymmärretään sen merkitys työllisyydelle, Antti Zitting mainitsee esimerkkinä.         

Jatkossa Sacotecin toimitusjohtaja kuitenkin uskoo suomalaisten teollisuusyritysten kilpailukyvyn löytyvän enenevissä määrin projektitavaran valmistuksesta. Vaikka projekteissa tehdään periaatteessa samannäköisiä koneita eri puolille maailmaa, niin ne ovat kumminkin erilaisia, räätälöityjä ja juuri ajallaan toimitettavia laitteita. 

Suomella on menestymisen mahdollisuuksia, kun ymmärrämme palvelun ihan eri tavalla kuin nyt. Lisäksi kustannusten pitää pysyä hanskassa. Antaa toisten tehdä massahilavitkuttimet, projektitoiminta ja palvelu on erilaista. Kaikkea ei pidä tehdä itse, vaan pitää keskittyä olennaiseen ja verkottua, Antti Zitting tähdentää.