Stén-Kimet avasi teräspalvelukeskuksensa

Terästukkukaupalla on Suomessakin pitkät perinteet, joista jotkut yritykset ovat pitäneet kiinni ja jotkut eivät. Stén-yhtiöiden tapauksessa voi hyvällä syyllä puhua jatkuvuudesta; yhtiö on koko historiansa ajan pysynyt perheyhtiönä, ja päämiessuhteet ovat niin ikään pitkäaikaisia. Esimerkiksi itävaltalainen työkaluterästen valmistaja Böhler on ollut Sténin kumppanina sen perustamisesta lähtien. Mikko Sténin mukaan työkaluterästen osuus Sténin liikevaihdosta on yhä noin neljännes.

Mikko Stén johtaa nykyisin konserniin viisi vuotta sitten ostettua Kimet Oy:stä. Sitä ennen kolmannen polven teräskauppayrittäjä ehti olla viitisen vuotta Kone Oyj:n leivissä.

^_ Muutos 25 000 työntekijän konsernista runsaan 60 työntekijän firmaan oli melkoinen. On selvää, että monet asiat voidaan tämänkokoisessa firmassa päättää nopeammin.

Mikko Sténin johtama Kimet ja serkkupoika Juha Sténin johtama Stén-emoyhtiö ovat kokoluokaltaan samassa sarjassa: molempien vuosiliikevaihto on 10-15 miljoonan kokoluokassa. Toiminnoissa on synergiaa, mutta myös eroavaisuuksia.

^_ Kimetin rosterikauppa oli firman ostaessamme jo hyvin sisään ajettu, vaikka Kimet on alle 20 vuotta vanha yritys. Rosterikauppa on myös toimitusajoiltaan hektisempää: kauppaa syntyy sitä enemmän, mitä kattavampaa tuotevalikoimaa voimme varastoida. Emoyhtiössä taas erikoistuotenimikkeiden määrä on niin suuri, että kohtuullista varastoa on sen takia ylläpidettävä.

Mittatarkkaa palvelua

Miljoonien eurojen arvoisen tukkuvaraston ylläpito ei tietenkään löisi leiville, jollei lyhyillä toimitusajoilla olisi asiakkaille erityistä arvoa – ja jolleivät tehtaat myöntäisi riittävän pitkiä maksuehtoja. Tukkukaupan lisäarvo teräsbisneksessä on nykyään Mikko Sténin mukaan yhä korostetummin siinä, että tavaraa varastoidaan asiakkaan puolesta. Vähintään yhtä tärkeää on valmius toimittaa tuotteet asiakkaan kulloinkin haluamalla tavalla – oikealla hetkellä oikean kokoisina paloina ja erinä.

^_ Sahauspalvelu on uuden teräspalvelukeskuksen myötä erityisen tärkeää. Meillä on yksitoista sahayksikköä täällä Nurmijärvellä, ja niiden avulla työstämme kappaleet asiakkaiden haluamiin mittoihin. Suurimmalla sahallamme saamme katkaistuksi halkaisijaltaan 900 mm terästangon, kertoo Sténin varatoimitusjohtaja Jaakko Stén.

Sahauksen lisäksi Stén-yhtiöillä on käytettävissään karkaisupalvelu, joka saatiin mukaan, kun yhtiö osti 1980-luvun alussa Muuramessa sijaitsevan karkaisimon. Tämä palvelu on ahkerassa käytössä, sillä useimpiin työkaluteräksiin tarvitaan karkaisu. Nykyteknologian mukainen menetelmä on vakuumikarkaisu, jonka etuna on huomattavasti parempi mittatarkkuus kuin perinteisellä öljy- tai vielä vanhemmalla vesikarkaisulla.

Noin tuhanteen asteeseen lämmitettävät karkaisu-uunit ovat vain vajaan kuutiometrin kokoisia, mutta ne palvelevat hyvin tarkoituksessaan. Yhteensä karkaisimolla on käytössään kymmenen lämpökäsittelyuunia.

Sen sijaan joskus mittatarkkuusvaatimukset ovat niin suuret, että karkaisu tuhannessa asteessa muuttaisi karkaistavan kappaleen mittoja liikaa. Kappaleelle voidaan tehdä nitraus eli typetys pinnan kovettamiseksi esihehkutus; tällöin mitat muuttuvat erittäin vähän.

^_ Esimerkiksi muoviteollisuuden muotteja valmistettaessa tällainen menettely on tarpeen. Tyypillinen esimerkki on kännykkäteollisuuden muotit, kertoo Stén & Co Oy Ab:n teknisen osaston päällikkö Antti Piensoho.

Toisinaan lopputuotteiden käyttöolosuhteet ovat puolestaan niin rankkoja, että kaikki teräslaadut laajenisivat lämpöliikkeen vaikutuksestaliikaa. Vaihtoehtoinen, lämpöliikkeeltään ’maltillisempi’ materiaali on työkalupronssi. Sitä käytetään esimerkiksi kattiloiden ja tiskialtaiden vetoon tarkoitetuissa työkaluissa. Kyseisessä tapauksessa on erityistä merkitystämyös sillä, että työkalupronssilla on terästä pienempi kitka, mikä auttaa pitämän vedettävät kappaleet naarmuuntumattomina.

Logistiikka tärkeässä osassa

Kun Stén-yhtiöt kolme vuotta teki uutta teräspalvelukeskusta koskevan investointipäätöksensä, ensi vaiheessa yhtiö tutki tonttimahdollisuuksia silloisesta sijaintikunnastaan Tuusulasta. Tuolloin emoyhtiö ja Kimet sijaitsivat noin puolen kilometrin päässä toisistaan. Uutena tavoitteena oli rakentaa uusi keskus niin, että kumpikin yhtiö voi toimia samalla tontilla.

^_ Tästä näimme syntyvän merkittävää synergiaetua, koska asiakaskunta on pitkälti samaa, Mikko Stén toteaa.

Kaksi erillistä hallia oli kuitenkin ehdoton lähtökohta, koska oli tiedossa, että ’tavallisen’ teräksen työstössä syntyvä metallipöly voi rosterin pinnalle laskeutuessaan käynnistää korroosiota. Riittävän avara tontti löytyi naapurikunta Nurmijärveltä, Ilvesvuoren teollisuusalueelta. Tämä tontti täytti senkin tärkeän ehdon, että maapohja on kantava; jopa 23 tonnin painoiset, lattialla varastoitavat terästangot olisivat muussa tapauksessa johtaneet kalliisiin paalutuksiin ja muihin pohjavahvistuksiin.

^_ Toiminnallisesti keskeisin seikka on kuitenkin sijainti. Tältä tontilta pääsee parissa minuutissa Hämeenlinnan moottoritielle ja sitä kautta maantieteellisesti keskeisille asiakasalueille, Mikko Stén kertoo.

Merkittävä osa suomalaisista konepajoista sijaitsee nykyäänkin Tampereen ja Jyväskylän seuduilla – länsirannikkoa ja Kaakkois-Suomea tai myöskään Pohjois-Suomea unohtamatta.

Asiakkaita suoraan palvelevan logistiikan lisäksi myös yrityksen sisäinen logistiikka on tietysti tärkeä. Tämän edistämiseksi Stén-yhtiöillä on ollut jo vuosien ajan käytössä viikoittainen Helsinki-Tampere-Muurame-yhteys. Omia autoja on kolme, joista aktiivisessa käytössä on kerrallaan kaksi.

Kotimaan rajojen ulkopuolelle Stén-yhtiöt on toistaiseksi tähynnyt varovaisesti. Virossa on ollut pienimuotoista toimintaa 1990-luvun alusta lähtien, ja Pietarissa muutaman vuoden.

^_ Virossa metalliala on väkilukuunkin nähden pieni, ja Pietarissa olemme vasta alussa. Jatkossakin lähdemme siitä, että markkinamme ovat Suomessa. Aiomme myös jatkaa työkalu- ja muiden erikoisteräksiin keskittymistä, mihinkään ’räkärautamarkkinoille’ eli tavallisen mustan teräksen puolelle emme aio rönsyillä, Mikko Stén kiteyttää.